Tämän vuoden kevätretkestä muodostui ainutlaatuinen yhteensä lähes 60 kohopään kokoonnuttua Hirvijärven laavun ympäristöön 5.-3. maaliskuuta. Kunnon talviretkestä olikin jo kulunut tovi ja täten venekuntalaisille haluttiin tarjota mahdollisuus kokea talvinen metsä kaikilla aisteilla koettuna. Myöskään sudenpentuja ei haluttu unohtaa, vaan pienimmätkin partiolaiset pääsivät Hirvijärvelle päivän ajaksi. Nämä lähtökohdat yhdistettynä retken Suomi 100 -teemaan takoivat esiin yhden ikimuistoisimmista retkistä.

Seikkailijat ja tarpojat lähtivät matkaan jo perjantaina. Kolon piha kuhisi innokkaita partiopoikia ja keskustelua herätti retken nimi Suomi 100 – Paluu tulevaisuuteen. ”Miten ihmeessä tulevaisuuteen voi palata”, kuiskuteltiin ympäri pihaa. Bussi kaartoi pihaan ja matka kohti Mynämäkeä alkoi. Kokouksissa ratkottua ennakkotehtävää päästiin hyödyntämään taikaesinettä koottaessa. Oikean koodin syötettyä alkoi bussissa erikoinen ääni, joka laski vuosilukuja alaspäin. Osallistujille selvisi heidän astuneen aikakoneeseen, joka heitti heidät kivikaudelle.

Perille päästyään kivikautisen teeman mukaisesti alkoi rakentelu. Kolme puolijoukkuetelttaa saatiin lopulta pystyyn routaisesta maasta riippumatta. Ahkeroinnin jälkeen nautittiin maukkaasta nuotioiltapalasta. Venekuntalaiset olivat jo valmiita kömpimään makuupusseihin, kun selvisi, että ohjelma jatkuukin. Pienissä ryhmissä osallistujat lähtivät soihtureitin varrelle matkalle, jonka aikana he oppivat lisää ystävyydestä ja näkivät kanteletta soittavan Väinämöisen, joka loihti osallistujat tuhansia vuosia eteenpäin.

Kipinävuorojen ja maittavien unien jälkeen retkeläiset löysivät itsensä vuodesta 1917. Herättäjänä oli, kukapa muukaan kuin Suomen tuleva kuningas, saksalainen Friedrich Karl. Kuninkaan valta ei kestänyt kauaa tasavallan ottaessa yliaseman lipunnoston aikana. Demokratian hengessä syödyn aamupalan jälkeen oli aika kokea uusi suomalainen laji, pesäpallo. Useiden komeiden juoksujen jälkeen oli aika aloittaa päivän rupeama, eli aikamatka haikin muodossa. Samalla leiriin saapuivat sudenpennut.

Ensimmäisellä rastilla aikamatkailijat pääsivät rakentamaan oman huippukilpurinsa. Puusta rakennetut pikkuautot innoittivatkin useisiin nopeuskilpailuihin. Venekuntalaiset jatkoivat matkaa suunnistaen haastavan metsän läpi seuraavalle rastille. Rastilla osallistujat tutustuivat 1920-luvun Suomen hulluuksiin.

      

Kellon ollessa jo yli puolenpäivän koitti lounaan aika. Trangiat koottiin konkarien ottein ja hernekeitto kypsyi liekin lämmössä. Hernarit nassussa oli aika suunnistaa kohti 50-lukua. Olympialaisrastilla kilpailijat pääsivät haastamaan toisensa mitä erilaisimmissa joukkuelajeissa. Sudenpennuilla matka jatkui Olympialaisten jälkeen takaisin leiriin. Urheilusuorituksesta hengästyneet venekuntalaiset sen sijaan jatkoivat tarpoamistaan kohti lippukunnan vanhus… kokeneiden johtajien pitämää rastia. Historia-aiheisella rastilla osallistujat pääsivät haastamaan itsensä visailussa lippukunnan historiasta Haluatko miljonääriksi? -kisassa. Rastilla päästiin kokemaan myös lippukunnan perinteiset leikit.

Hyvästeltyään kotiin palanneet sudenpennut oli tarpojilla edessään vielä viimeinen rasti. Erittäin haastavasta ja päivän pisimmästä suunnistuksesta selviydyttyään pojat saapuivat keskelle 80-lukua. Nahkarotsit loistivat ja suomirokki soi: parempaa paikkaa lähteä nikkaroimaan omaa kasaribanjoa ei voinut kuvitella. Viimeisteltyään banjonsa ja paljastettuaan keksimänsä kasaribändin nimen ja hittikappaleen lähtivät tarpojat takaisin laavulle ja nuotion lämmön ääreen.

Illan hämärryttyä oli aika 90-luvun ja perinteikkään venäl… neuvostoliittolainen raja -leikin. Rajavartijat eivät saaneet pysäytettyä kaikkia vapautuville markkinoille pyrkineitä kansainvälisiä suuryrityksiä, vaan leikille löytyi useampikin voittaja. Palattuaan leiriin ysäriteema jatkui bassomusiikilla höystetyllä iltanuotiolla. Päivän touhuista väsähtäneet venekuntalaiset kömpivät kuitenkin pian ripeästi makuupusseihinsa.

Sunnuntaiaamu koitti kylmän yön jälkeen kauniin aurinkoisena. Vuosikin oli jälleen tuttu ja turvallinen 2017. Kauaa ei nykyajasta saatu nauttia, kun leiri oli jo purettu kasaan. Telttakepit ja kiilat saatiin lopulta irti ja oli aika hyvästellä Hirvijärvi – paikka joka toi koko lippukunnan yhteen.

Seuraavan kerran retkeilyyn makuun pääsevät sudenpennut omalla kevätretkellään. Venekuntalaisille taas on syksyllä luvassa perinteinen yhteisretki HeTan kanssa ja sitä ennen keväällä seikkailijoiden sepeli ja tarpojien vaellus.

Eelis Vähätalo (retken johtaja)
📷 Jukka Koskelainen